Empatiaa kehittämässä. Osa 2 – empatia tutkimuksen kohteena

Empatia tai empatisointi voi olla vaikeaa. On helpompi sanoa olevansa empaattinen kuin osoittaa teoillansa olevansa oikeasti empaattinen.

Aikaisempaa blogiamme mukaillen empaattinen ihminen ymmärtää toista, mutta hän pystyy myös tunnistamaan, luokittelemaan toisen ihmisen tunnetiloja, sekä reagoimaan näihin tunnetiloihin, säilyttäen kuitenkin neutraalisuuden ja välttäen suorien neuvojen antamista tai suoraa ongelmien ratkaisua.

Empatiaa tarvitaan muotoilun ja muotoilijoiden avuksi, sillä nimenomaan empatian avulla pystytään saavuttamaan syvällistä ymmärrystä käyttäjistä, heidän toiveistaan, tarpeistaan ja ongelmista.

“Customers don’t care about your solution. They care about their problems. -Dave McClure

Empaattinen tutkimus

Kun lähdetään tekemään empaattista tutkimusta, niin silloin ei niinkään haeta ns. ”kylmää” faktatietoa, vaan ollaan enemmänkin kiinnostuneita käyttäjien motivaatioista, tuntemuksista, toiveista, tavoitteista, tulevaisuudesta, peloista ja ajatuksista.

Tietoa empaattiseen tutkimukseen voidaan hankkia esimerkiksi haastatteluilla, havainnoinnilla, osallistamisella tai kokeilemalla palvelua/toimintoa käyttäjän näkökulmasta. Paras tulos kuitenkin saadaan, kun erilaisia työkaluja, menetelmiä ja aineistoja yhdistetään muotoilun avuksi.

Tiedon keräämisen ja tutkimisen jälkeen aletaan kerättyä tietoa työstämään visualisoimaan sekä muokkaamaan ideoiksi. Yksi hyvä työkalu empatiatiedon käsittelemiseen, tutkimiseen ja visualisointiin on empatiakartta. Ohessa lisää empatiakartasta ja siitä, miten sitä voidaan hyödyntää.

Työkaluja empatiaan: empatiakartta

Empatiakartta on visuaalinen työkalu, jonka avulla käyttäjä otetaan kehittämisenkeskiöön. Empatiakartta auttaa rakentamaan yhteisen käsityksen käyttäjästä, tämän toiveista, tarpeista, toiminnasta, tunteista, peloista sekä odotuksista, jotka liittyvät palvelun käyttämiseen ja tätä kautta myös palvelun kehittämiseen.

Empatiakartan avulla saadaan siis tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä käyttäjä tuntee, ajattelee, näkee, kuulee, mutta myös tekee, tuntee ja sanoo. Tyypillinen tapa esittää empatiakartta on visuaalinen ’nelikenttä’. Empatiakarttaa voidaan tehdä sekä yhdestä määritellystä käyttäjästä, myös useamman käyttäjä empatiakartta on kokeilemisen arvoinen.

Empatiakartta voidaan yhdistää myös sekä käyttäjäpersoona- että Business Model Canvas -työkaluihin, jolloin pystytään muun muassa kartoittamaan paremmin asiakkaan arvoja ja yhdistämään näitä arvoja (liike)toiminnan kehittämiseen.

Empatiakarttaa voidaan myös hyödyntää yksilön tai yhteisön oman osaamisen kartoittamiseen, sanoittamiseen ja uusien mahdollisuuksien löytämiseen.

Muita työkaluja empaattisen tutkimuksen avuksi

Vaikka empatian tutkimukseen ja työstämiseen on olemassa erilaisia työkaluja, kuten esimerkiksi edellä esitelty empatiakartta, sekä palvelusafari ja käyttäjäpersoona, mutta mikään näistä ei toimi, jos muotoilija ei ole aidosti empaattinen ja kiinnostunut oikeasti sekä käyttäjästä, tämän elämästä ja arjesta, että muotoilun hyödyntämisestä käyttäjän arjen helpottamiseksi.

“Empathy is seeing with the eyes of another, listening with the ears of another and feeling with the heart of another.”– Alfred Adler

By |joulukuu 20th, 2018|